Kulkurikabaree

Talvi 2002

Toiset syntyvät kulkijoiksi, oman onnensa onkijoiksi. Veri vetää kulkemaan ja ihmismielen seikkailemaan. Meitä on monta luonnonlasta, emme lakkaa koskaan kulkemasta. Kulkurin tunne on polttavan syvä, maantielle matkaan, sitten on hyvä. Maisemat vaihtuu, laulu soi, kulkurin kaihon vielä kuulla voi.

Kulkuriromantiikkaa, ikivihreitä kauniita säveliä, muistoja menneiltä ajoilta…